maanantai 29. joulukuuta 2014

Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko - Shamaaneista saunatonttuihin

Shamaaneista saunatonttuihin
Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko - lue lisää Adlibris


    " Mitä suomalaiset ovat ajatelleet itsestään, tämänpuoleisesta ja tuonpuoleisesta, maailman synnystä ja lopusta? Tontut, maahiset ja haltijat ovat olleet meille arkipäivää vielä hyvin vähän aikaa sitten, ja vanhan kansan ja nykyihmisten uskomusten väliltä löytyy yllättäviäkin yhteyksiä. Mistä Pihka-Turjus ja Kolhonoukka tunnetaan? Miksi ruumiit on tärkeää pestä? Kuinka pirulta on haettu pikavippejä? Kuinka poltergeist-ilmiöitä eli räyhähenkiä torjutaan? Miksi vapaamuurarit leikkasivat sormestaan verta? Kansanusko ei ole vain kokoelma outoja uskomuksia ja rituaaleja, vaan kokonainen toimiva maailmanselitys ja tapa hahmottaa olemassaoloa. Se on kulkenut perimätietona arkeen liittyvissä rituaaleissa. Tontut, samaanit ja haltiat ovat joutuneet väistymään, mutta taikoja tehdään yhä - kuka enemmän ja kuka vähemmän tosissaan. Suomalainen kansanusko tarjoaa kiehtovan matkan haltioiden, noitien, maahisten ja menninkäisten maailmaan. Kalevalainen Sampo, taivaan takominen, Tuonelan joki ja maailman synty munasta ovat ikiaikaisia mielikuvia, joilla suomalaisten mielenmaisemassa on omat erityispiirteensä. "Tonttu (?) oli hyväntahtoinen, joskin hieman äreä ja helposti ärtyvä konservatiivinen norminvartija. Se takasi talon onnen, jos sen asukkaat elivät hyvien tapojen edellyttämällä tavalla, olivat työteliäitä ja ennen kaikkea pitäytyivät kaikessa totutussa."

ANNA-LEENA SIIKALA: Itämerensuomalaisten mytologia SKS

ANNA-LEENA SIIKALA: Itämerensuomalaisten mytologia SKS esittely:
Maailman munasta, sammosta, lintukodosta, sankarihahmoja synnyttävästä neitsyestä, jumalten pidoista ja Tuonen tytöstä kertovien laulujen mielikuvat ovat iki- vanhoja ja kiehtovia. Itämerensuomalaisten mytologia johdattaa lukijansa kalevalaisen runon lisäksi šamanistiseen sielukäsitykseen, suomalaisten geneettiseen perimään ja muinaisten kulttuurien monimuotoiseen vuorovaikutukseen. Moni suomalainen myytti avautuu muiden muassa mordvan runouden, Obin ja Altain traditioiden tai skandinaavien vanhojen kertomusten avulla. Kalevalamittainen runous ei ollut yksin suomalaisten ja karjalaisten omaisuutta. Kalevalan aineksista lähes puolet löytyy myös virolaisesta kansanperinteestä. Lisäksi näitä lauluja lauloivat inkeriläiset ja vatjalaiset. Niistä muodostuu itämerensuomalaisten myyttien ja maailmanselitysten rihmasto.

Itämerensuomalainen mytologia wiki
Matka mytologian kerrostumiin (ja ehkäpä pieniä neuvoja kirjan käyttäjille)

Sari Poijärvi: Kasari - valokuvia

Kaunista, kimaltelevaa, purppuraa, post-punkkia - Kekkoslovakiasta tuonne jonnekin? Olemme jotain uutta, aurinolaseissa, traaginen katse, savukiehkura, takahikiän pienet ympyrät, Hanoi Rocks ja minulle se musta kynsilakka




Virkagallerian tekstistä:   "Sari Poijärven valokuvat ovat aikamatka 80-luvulle, joka alkoi punkin jälkimainingeista ja päättyi Berliinin muurin murtumiseen.

Maailma eli kylmän sodan viimeistä vuosikymmentä, tietokoneet ja elektroniikka valtasivat toimistot ja kodit. Värikkäissä vaatteissa loistivat neonvärit sekä fuksianpunainen ja sähkönsininen. Muodikasta olivat muhkeat olkatoppaukset, pillifarkut ja aerobic. Soittimista kaikui Pelle Miljoona, Tavaramarkkinat, Nights of Iguana sekä Pave Maijanen. Esa Saarinen villitsi naisia filosofian pariin.

Kasari-näyttely esittelee valokuvataiteilija Sari Poijärven henkilökohtaista kasarikuvastoa, mutta kuvat tapahtumista, bileistä ja klubeista heijastavat myös laajemmin 80-luvun henkistä ilmapiiriä ja nuorta kaupunkikulttuuria. Aikakausi antoi mahdollisuudet naiskuvaajien esiinmarssille, jonka etujoukoissa Sari Poijärvi oli. Kokonaisuus sisältää henkilökuvia 80-luvun nousevista tähdistä, välähdyksiä harmaasta Helsingistä, lähimmästä läntisestä pakopaikasta Tukholmasta ja opiskelijaelämästä. Kuviin on tallentunut värikäs vuosikymmen valokuvauksen opiskelijan, lehtikuvaajan ja valokuvataiteilijan silmin nähtynä."


Seuraa käyttäjän Jemina taulua KASARI. Sari Poijärvi Pinterestissä.

Lucrezia Borgiasta lähtien ei rikos ole koskaan tuottanut yhtä paljon rahaa yhdelle naiselle kuin minulle. Agatha Christie

sanoi näin. Luultavasti. Veivaan useampaa Christietä joita julkaisivat mm Femi Suuri naistenkerho ja SUURI SUOMALAINEN KIRJAKERHO:


  • Sleeping Murder (1976, suom. Neiti Marplen viimeinen juttu, WSOY 1977). Christie aloittaa ihanan goottilaisen, yliluonnollisen tarinan, ja purkaa sen sitten... Neiti Marplen sukkapuikot viuhuvat, kehrääkö hän symbolistista elämänlankaa? Vanha ystävämme selkiyttää vyyhtiä...
  • Hautajaisten jälkeen 1956. Jostain syystä tämäkin osui käsiini hyllystä. Kuinka kaipasinkaan
    Poirotia, joka ilmestyy sivuille liian myöhään. "Talo oli suuri viktorianaikainen rakennus. Sen ikkunaverhot olivat paksua, haalistunutta brokadia tai samettia. Sukulaiset olivat kokoontuneet isännän hautajaisiin. Läsnä olivat kahden veljen vaimot, veljenpoika, toisen veljen tytär miehineen ja vainajan sisar Cora. Juuri Cora sitten esitti tapansa mukaan merkillisen huomautuksen, joka sai koko seurueen hämmentymään Mutta...murhattiinhan hänet, eikö murhattukkin? Kun hautajaisten jälkeen alkoi tapahtua merkillisiä asioita, astui Hercule Poirot näyttämölle. Ja ratkaiseva loppunäytös esitetttin samassa talossa, jossa hautajaisetkin oli vietetty."
  • Esirippu. Poirotin viimeinen juttu 1975 Curtain (Esirippu 1976). Ympyrä sulkeutuu. Oliko
    oikein Poirotin lähteä? Hirvittävä suku - samaa jatkoi Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia, myös siinä "ylimystö" luuli voivansa elää muiden yläpuolella säännöistä piittaamatta, polttaa savuketta sairaalassa yms. Kuinka lohdutonta on vanheneminen, ohenevien hiusten värjäys, irtoviikset, nivelrikot - mutta nuo harmaat aivosolut! Yhä paikoillaan. Kuinka ihmiset ovat helppouskoisia. Ja häikäilemättömiä. " Esirippu laskeutui Agatha Christien kohdalla talvella 1976. Vain neljännesvuotta aikaisemmin hän päästi markkinoille tämän vuonna 1940 kirjoittamansa kirjan, jossa myös hänen kuuluisin luomuksensa, belgialainen mestarisalapoliisi Hercule Poirot, vetää viimeisen henkäyksensä. Tapahtumien näyttämönä on sama herraskartano kuin Christien esikoisdekkarissa Stylesin tapaus (Sapo 116). Styles toimii nyt täysihoitolana, ja Poirot on yksi sen vieraista. Mon cher Hastings, ikämiehiä ja hänkin, kuvittelee viettävänsä viehättävään pikku loman ystävänsä seurassa. Mutta Poirotilla onkin aivan muuta mielessä. Salaperäinen murhaaja X. Ja varma tietoisuus siitä, että Styles tulee vielä kerran olemaan häikäilemättömän rikoksen näyttämönä. (takakansiteksti)"





Agatha Christie Kirjasampo.fi
Hautajaisten jälkeen Kirjasampo.fi
Esirippu Kirjasampo.fi
Neiti Marplen viimeinen juttu | Kirjasampo.fi 
Christie, Agatha - Tornio Dekkarinetti
Christie, Agatha - Teokset - Tornio Dekkarinetti
Virallinen Agatha Christie -sivusto   wiki
Agatha Christien teoksia Gutenberg-projektissa (englanniksi)  wiki
Agatha Christie: Why I got fed up with Poirot, Christien 1930-luvulla kirjoittama artikkeli, joka löytyi vuonna 2012 wiki, mutta juttu siirretty European daily linkissä tivis tiivistelmä

muuta:
  • kuollut saapuessaan. Onko  feminististä dekkaria  olemassa? Nina Työlahti, KALTIO



Neiti Marple ja Voodoo! Zombiet! Ja Ian Fleming hakeaa matskua agenttitarinalleen :)

kuivakka lintutieteilijä esittäytyy: My name is Bond, James Bond. Flemingin kynä sauhuaa. Vaikka ollaan kovin Karibialla, on Neiti Marple paikallaan... Olen lukenut taas paljon Christietä, eniten Marpleä, nyt on menossa Poirot. Kuinka synkkää kaikki on, viha miehen ja naisen välillä, luokkien välillä, tai kuinka palkollista nöyryytetään, juoksuutetaan, kuinka hallitusta haukutaan, ja kuinka oiekasti kylmät ja synkät motiivit on...
         Lomahotellin murhat Areenassa: "Neiti Marplen lomaillessa Karibialla seurueeseen kuuluva mies menehtyy sydänkohtaukseen, mutta Marplessa herää epäilevä tuomas. Löytääkö nokkela vanhaneiti muun kuin luonnollisen syyn miehen kuolemaan? N: Julia McKenzie.


  •  Katsotut Chrsitiet:
  • A Caribbean Mystery (1964, suom. Lomahotellin murhat, WSOY 1965).
  • Murha junassa (Murder, She Said, 1961) – perustuu romaaniin Paddingtonista 16.50

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Steve Caplin & Simon Rose: Joulun käsikirja

alkuperäinen joulu, joulun pakanallinen alkuperä - tämä on tuttua ja tunnettua mutta silti erehdyin yöllä katsomaan nanosekunnin chätti- eli sätti-kanavaa jossa joku hihhuli intoili joulun alkuperästä, siis uskonnollisesta, ja eihän se onneton hihhuli A) halua tietää mitä on historia ja taustat tai on vain niin B) sattanas tyhmä saapas ja halua istua saappaan sisällä, ja vielä silmät kiinni ja rusinat korvissa. Mikä alkuperäisessä uskonnossa ja alkuperäisissä menoissa niin pelottaa? Miksi ihminen ei haluaisi tietää juuristaan ja sukupuustaan, tavoistaan ennen vanhaan? Käsittämätöntä, Mutta niinhän aina tyhmien ja ahdasmielisten kanssa on. Eniweis - tämä kirja on miehille -alaotsikolla, mutta kyllä sitä jokainen lukutaitoinen suomalainen - tai suo-maalainen voi lukea.



Anni Swann: kesätarina Joulu-ukosta

kuvittanut Auvo Taivalvuo, erityisen synkästi, kiitos siitä! Anni Swann: kesätarina Joulu-ukosta 1,80€ kirppis.

Camilla Läckberg: Merenneito

kovin synkissä vesissä, meillä pohjoisessa