tiistai 30. syyskuuta 2014

Sensuroitu Kalevala. Sensuroituja runoja

Sensuroitu Kalevala,  Sensuroituja runoja lue lisää YLE

Professori Peter von Bagh: Raoul Palmgren ja keskustelukulttuuri


Työvänarkiston kirjakahvilan nauhoitteet sivu 2:  Professori Peter von Bagh: Raoul Palmgren ja keskustelukulttuuri,

vanhempia klippejä osa 3/3 Professori Peter von Bagh: Raoul Palmgren ja keskustelukulttuuri, kuuntele lisää


- Professori Peter von Bagh: Raoul Palmgren ja keskustelukulttuuri, sekä muutama sananen Jörn Donnerilta

– FM Nina Palmgren - Isäni Raoul Palmgren; Raoul Palmgrenin tekstejä
– Ulkoministeri Erkki Tuomioja: Raoul Palmgren ja suomalainen vasemmisto
– Koiton laulu esiintyy
– Lisää keskustelua
– Seminaarin päätössanat
 

Upea Helena Bonham Carter on kolea Enid Blyton. Viisikko

Upea Helena Bonham Carter on kolea Enid Blyton. Enid Blyton elokuva Enid, 2009 IMdb, pääosassa . Jaa jaa, taasko hieno taiteilija on huono äiti.   Enid Blyton IMdb

Mitä minä muistan Viisikosta. Istumme ladon katolla katsoen kauas kauas metsään, yli peltojen, ja eväitä syöden. Selkä kohti siviilisaatiota ja asfalttia. Mahdollista aikuisuuta ja teiniaikaa.

Sittemmin, miksi Viisikosta sen tytön pitää aina tiskata ja muuta tylsää.

Mutta Viisikolla on kova vaikutus: We are the famous five... mm tähän kotomaiseén kirjaan:
Pekka Hiltunen: Sysipimeä



Viisikko-viittaukseni:

 Iain Banks: Ampiaistehdas (1984) on eräs 1980-luvun lempikirjoistani.  No nyt löysinkin kirjan en viidakosta vaan hyllystäni. Mystistä. Luin, luen uudelleen. Kylläpä ollaan Viisikko-tunnelmissa, mutta häiriintyneissä sellaisissa.


# Film noirissa tupakointi oli yhtä asiaan kuuluvaa ja kiistämätöntä kuin evästen syönti Viisikko-kirjoissa. "

Kyllä ovat ajat muuttuneet sitten Viisikko nimisen ryhmän puhtoisten seikkailujen, joissa pukeuduttiin konservatiivisesti, ja aina syötiin meheviä eväitä pakattuina voipaperiin.


Ympäri käydään - gootiksi tullaan.

Onko valtavirta kosiskelemassa gootti-skeneä? Tehdäänkö yhä nuoremmista kuluttajista pintaliitogootteja? Vai otetaanko tämä makoisa helmi vastaan mielellään?

Sarja Kauhulan koulu pyörii useassa maassa, joten sen voi bongata sopivasti kun herää. Katson sitä juuri nyt Ruotsin televisiosta.

Kyllä ovat ajat muuttuneet sitten Viisikko nimisen ryhmän puhtoisten seikkailujen, joissa pukeuduttiin konservatiivisesti, ja aina syötiin meheviä eväitä pakattuina voipaperiin.

Harry Potter kaihoilee vanhaan sisäoppilaitosaikaan ennen pleikkareita, moni kerroksellista roskaruokaa, hiphop -lokapöksyjä, huonoja ryhtejä, ja mato-pelejä, mutta Kauhulan koulussa eteemme marssitetaan lapsukaisia jotka eivät ole pukeutuneena Halloween -juhliin kauhu-genren naamiaisasuihin, vaan ovat omia itsejänsä, eli mm. muumioita, ja joku heistä saalistaa kärpäsiä pitkällä kielellään kuin kameleontti.

 

Aikamatka sisäoppilaitokseen (tietystikin brittituotantoa: Channel 4) tosi-tv -sarjassa

" Teini-ikäiset nykybritit opiskelevat ja elävät kuukauden ajan 50-luvun sisäoppilaitoksessa. Miten nuoret selviytyvät tiukan kurin koulussa? " kuten TV 1:n nettisivuilla kerrotaan.


  • Sarjaa kutsutaan ruotsiksi nimellä Tidsresa till internatet, mikä kuulostaa hauskalta, miltei netiltä.


Sen sijaan sarjan alkuperäinen nimi (That’ll Teach Them) kertoo paljon, eli

Siitäpä oppivat, sikiöt!


Nykyajan kakaralle ei välttämättä ole herkkua palautua 50-luvun kuriin, gootti ei voisi ikimaissakaan pukeutua persoonattomaan koulupukuun


  • ( ellei hän ole gootti-genren edustaja, joka pukeutuu eurooppalaiseen fasistiseen ja arveluttavaan koulupukuun omasta vapaasta tahdostaan anarkian feministisenä eleenä, jossa ilmoittaa seksuaalisuutensa kuuluvan vain hänelle itselleen, tai japanilainen Harajuku eli 2006 vuonna hyvin suosittu, ja jopa Markus Kajon sarjassaan Laskevan auringon Kajo esittelemä persoonallisuuden suuntaus, jossa alakulttuurin nuoret menevät kylille istumaan pukeutuneena persoonallisesti, räikeämmin kuin värikkäät nuket, hiukset mustina, valkoisina, pinkkeinä, pukeutuneena tolppakenkiin ja tyllihameisiin, hurjaan meikkiin, älyttömiin keltaisiin irtoripsiin - minusta he ovat nykyajan dandyjä ja flanöörejä;


eikä tiedetä kumpi oli ensin anime -hahmot vai goottilaisuus - kumpienkin vaikutus näkyy. Jopa kotimaiset Kulttuuriuutiset näyttivät klippiä tuoreimmilta Leipzigin goottifestivaaleilta, jossa esiteltiin pikaisesti yksi japanilainen goottibändi, jolla oli selkeät anime -releet.

Tähän voi liittyä myös fanaattinen ja hyväntuulinen roolipukeutuminen cosplay jossa pukeudutaan tietyksi sarjakuvahahmoksi. Mutta cosplayn erottaa goottiudesta sen, että gootti on aina sisimmästä ulkoisempaan lateksikerrokseen 100% gootti, kun cosplayssä pukeudutaan vaivalloisesti tiettyyn hahmoon, otetaan komeita kuvia ja pidetään toisien cospleijaajien kanssa hauskaa, jonka jälkeen palataan omaan itseen.

suljettuun tilaan jossa lapsi ei saa kitistä eikä raivota, ei jättää syömättä eikä noudattamatta aikatauluja. Kyllä Siperia eli kylmät suihkut opettavat

maanantai 29. syyskuuta 2014

Anthony Burgess puhhuu 1972. Kellopeliappelsiini

Anthony Burgess Speaks: 1972 (ii)

Clive Barker haastatteluja

Kun joskus sais kirjahyllyt joka asunnosta päivitettyä, että montako Clive Barkeria on...Clive Barker haastatteluja Clive Barker's Book of Blood Movie Trailer

Modesty Blaise: harvinainen unelmien totinen tuo tumma nainen

Vakoojien sankaritar.  Pistävä perhonen... Viime kirjamessuilla Corto Maltesen ja Modesty Blaisen vakoojamaailmaan, ja vakoilijat olivat hyvinkin pinnalla oikeassa elämässä: myös teattereihin ja elokuviin ehti Julian Assange-filmatisoinnit.... Modesty Blaisella on upeat kajalit ja ripsivärit, ja nuttura aivan paikoillaan ;) Modesty Blaise: harvinainen unelmien totinen tuo tumma nainen... Mukana myös Corto Maltese. Nämä kummatkin ovat suosikkisarjakuviani, joissa naiset toimivat ja liikkuvat, ovat salaperäisiä ja ties vaikka mitä, hieno vapaus liikkua, ajatella, eikä mitenkään suoraviivaisesti vain uhreja jotka kirkuvat köytettyinä junaradalla Kari Grandia apuun.. Minä näen hyvin selvästi tulevassa joksus tehdyssä Modesty -filmatisoinnissa pääosassa Angelina Jolien. Tai Cate Blanchettin.
perehdyimme totaalisesti

LAUANTAI 26.10.  13.30 KULLERVO
Klassikkosarjakuvan sankarit Modesty Blaise ja Corto Maltese

Suomentajat Asko Alanen ja Heikki Kaukoranta, haastattelijana sarjakuvaneuvos Jukka Kemppinen.

O’Donnell – Burns – Colvin: Modesty Blaise – Mammutin paluu
Suomennos, taitto ja ladonta: Asko Alanen tietosanoma linkissä  " Modesty Blaise on Englannin suosituin sanomalehtisarjakuva, ja se on myös Suomessa suosittu. Modesty Blaise -albumien julkaisun jatkamista on toivottu laajasti ja hartaasti.
Nyt ilmestyy kahden sarjan vähemmän tunnetun piirtäjän töiden esittely. Albumin sarjakuvat ovat 1970–1980-luvuilta. Näitä seikkailuja ei ole julkaistu aiemmin albumeina Suomessa, ja lehdissäkin niitä on ilmestynyt vain 1980-luvulla."

tietosanoma linkissä 

Modesty Blaise ja operaatio Aamutähti

Peter O’Donnell

" Modesty Blaise ja Willie Garvin joutuvat vastakkain Vartijat-nimisen salaperäisen terroristiryhmän kanssa. Mikä on sen täysin satunnaisilta vaikuttavien iskujen takana? Entä mikä yhdistää toisiinsa Modestyyn Lontoossa kohdistetun murhayrityksen ja San Franciscon Golden Gaten räjäytysyrityksen?
Etsiessään vastauksia näihin kysymyksiin Modesty ja Willie päätyvät vangeiksi porauslautalle Desertassaarten luo. Siellä heidän neuvokkuutensa johtaa yllättävään loppu­tulokseen.
Modesty Blaise ja operaatio Aamutähti on ennen suomentamaton, järjestyksessään yhdestoista Modesty-romaani.
Alkueteos: The Night of Morningstar
Suomennos: Veli-Pekka Ketola

Hellsingin kirjamessut 2013








maanantai 22. syyskuuta 2014

Alanen: Citizen Peter - Peter von Bagh. Peter von Bagh: Sodankylä ikuisesti

rakastan elokuvia. Sodankylä film festival. Citizen Peter - Sodankylä ikuisesti - Peter von Bagh


Mikko Jeskanen: Perkele. Myytillisiä tarinoita

Sarja. Kuvia. Ikkunaan. Mikko Jeskanen: Perkele. Myytillisiä tarinoita. Taustalla Peter von Bagh. Siellä missä tapahtuu on Jemina Staalo ja tallentava kamera ;) Voi kun joku maksaisi näiden blogien teoista ja valokuvien ottamisesta palkkaa.

Jeskanen Kirjasampo.fi
Kirjailija Jeskasen kotisivu       thedarkestpitsofhell.com

Peter von Bagh Taiteiden yö 2011: Juna

Peter von Bagh Taiteiden yö 2011: Juna























Peter von Bagh Taiteiden yö 2011: Juna, ja kun Rosa Liksom oli junalla Siperiaan


torstai 18. syyskuuta 2014

Leroux, Gaston: Phantom of the Opera

olisikohan 2,50 €, Akateeminen kirjakauppa. Leroux, Gaston: Phantom of the Opera

Stephen King: Piina

pokkari, aikoinaan 25 markkaa. Kingiä olen lukenut kolmella kielellä neljällä eri vuosikymmenellä. Kahdella eri vuosituhannella!! Tällaista painajaista ei kirjailija toivoisi. Paitsi jos hoitsu olisi Johnathon Schaech ;) King leikittelee mukavasti kauhuromantiikalla ja viihteellä.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Michael Nyqvist: Päivää, isä

Matkalukemista. Luin sinut 15.01.2014. Michael Nyqvist: Päivää, isä. Kirjaimellisesti rollercoaster. Tai autolla vaarallisessa vuoristossa. Hienoja yksityiskohtia.
Kirjan Esittely AVAIN sivulla Tietokirjailija Michael Nyqvistin esittely AVAIN sivulla

Jens Lapidus @ Kamppi, Suomalainen kirjakauppa

Kirjakahvilassa oli upea violetti valaistus ja suorastaan syntinen sohva... Mutta taipuuko rinkebys´svenska suåmeksi? Stockholm noir - dekkari. Jens Lapidus @ Kamppi, Suomalainen kirjakauppa 29.10.2011












Stieg Larsson ja Tapaus Lisbeth

The Girl with the Dragon Tattoo (Swedish Version) - EkoTren [A Road to Nowhere] MV Jemina Staalo kirjaploki Stieg Larsson

Stieg Larsson Dekkarinetti, Tornio

Stieg Larsson viralliset sivut

Stieg Larsson wiki Eva Gabrielsson wiki

Expo tänään: Stieg Larsson
Exposta lisää


Miehet jotka vihaavat naisia wikissä

Hela Sverige - Artister mot nazister ("All of Sweden – Artists Against Nazis" ):  linkissä

Goottityttö Lisbeth Salander on upea hahmo kantaaottavassa pohjoismaalaisessa dekkarikirjallisuudessa - ja laajemmaltikin. Nuori, kaltoin kohdeltu nainen nousee kostamaan... Mustaan nahkaan ja lateksiin pukeutuva Nemesis, koston jumalatar toimii hakkerina kuten Matrixin Trinity. Skandinaavisena hän on suoraa jatkoa sankareille Peppi Pitkätossu ja Ronja Ryövärintytär. On hänessä myös pikkusen niin ikään kansallissankari kitaristipeikko 
Dregeniäklin :) Ja Marilyn Mansonia ja Sid Viciousta... Ei hän täysin aukoton hahmo ole, itse olisin kirjoittanut Lisbethin selkeästi henkeen ja vereen kasvissyöjäksi, jopa sveduvegaaniksi ;) Ennen kaikkea hän ei olisi missään nimessä känynyt mäkkärissä - korkeintaan vain pommi-iskussa ja hirttämässä pellen.. Jos Lisbethin on pizzan lisäksi pakko syödä roskaruokaa hän kävisi tietenkin ruotsalaisissa hampurilaispaikoissa. Koska kirjailija Larsson oli itse henkeen ja vereen humaani, humanisti, kommunisti ja omasi kaikki oikeat arvot, ja uskalsi kritisoida eriarvoista yhteiskuntaa, niin totta kai hän tiesi kuinka vastenmielisen historian mäkkäri omistaa - niin eläinten- kuin ihmistenkin oikeuksia ajatellen. Puhumattakaan kuinka mäkkärin lehmät ovat tuhonneet sademetsiä jotka ovat muutettu alueiksi joilla lehmät käyskentelevät ennen kuin ääliöt ne syövät. Ja vaikka kustantaja olisi kuinka ääliö tahansa, niin kirjailija ei saa antaa periksi, vaan pitää kantansa.

Ennen kaikkea bi-seksuaalinen, juureton, yksin pärjäävä, ei oikeastaan kehenkään luottava asperger-tyttö ( milteipä autistinen ) Lisbeth on kaltoin kohdeltu, niin kotona, kuin tilastoissa joita eri instanssit keksivät. Ihminen ei ole sama kuin potilaskertomuksensa. Larsson osuu arkaan paikkaan kritisoidessaan kotomaatansa kansankotia - kuinka sote on myös täysin korruptoitunut. Jos Lisbeth on alun alkaen erinomainen hakkeri, hän olisi jo aiemmassa vaiheessa hakkeroinut itsenä esim. pankin, sossun yms tiedostoihin, eikä hänen olisi tarvinnut tehdä nöyryttäviä asioita - tämä olisi tietenkin ollut tylsää.. Vastenmielisimmillään Larsson paljastaessaan kuinka häiriintyneitä ihmisen mielenterveydestä päättävät ihmiset ovat. Ei tuo ole mitään uutta, suomessa lastenraiskaaja psykiatri sai jatkaa toimessaan - koska kaikki asiakkaat olivat AIKUISIA... hyi olkoon. Nämä tilastot ja ihmiskohtalot eivät oli pelkkää dekkareita, fiktiivistä viihdettä, vaan myös osin totta. Korruptiota sotessa - miten sitä aletaan tutkia? Suomessa käräytetään vain valelääkäreitä. Poliisien tekemät raiskaukset ovat myös osuneet silmään tilastoissa. Miten on tilastojen ulkopuolla?

Tärkeintä Lisbethissä on se, että hän pärjää. Mutta millaisilla muistoilla? Miten hän saa unta? Miten luottaa ihmisiin? Siksikö yhden illan suhteita?

On harmi, että Larssonin teossarja jäi kesken...


Lisbeth Salander ♥ Noomi Rapace ♥ The Girl with the Dragon Tattoo ! / Enjoy the Silnece

tiistai 16. syyskuuta 2014

Liz Williams: Aavekauppiaan tytär ja Demonien taivas

Liz Williamsilla on maailman paras ammatti: druidi, kirjailija ja noitakaupan pitäjä! Tohtorikin. Isi
oli taikuri ja äiti kauhukirjailija! Aavekauppiaan tytär on mainio, kuin Yöjutun Sinclair useampaan avaruuteen dimensioon yms laajennettuna, Inari on mainio hahmo, samoin muuttuva kahvipannukin, hirveätä on, ettei hyväksi käyteytt naiset saa rauhaa tuonpuolesessakaan. Hassua, näin unta, että viime yönä pelastin Maailmaa supersankari Morrisseyn kanssa, ja rankkaa oli, huh, mutta joku kritisoi, että olin blogissani kirjoittanut väärin hahmon Inari ;)  kun en siis ollut vielä kirjoittanut Inarista kuin vasta nyt.

Liz Williams: Aavekauppiaan tytär ja Demonien taivas Liz Williams: snake agent alkup.kirja

007 ja Kuoleman katse

Christopher Walkenia ja Grace Jonesia sarjakuvassa! Osassamme arkiston helmiä ja holvien kätköistä naminamia: 007 ja Kuoleman katse


maanantai 15. syyskuuta 2014

Papalagit -teoksessa samoalaispäällikkö Tuiavii kertoo

Tämä on eräs lempikirjoistani, jonka ajatukset kantavat kauas. Meillä todellakin on aikaa. Papalagit -teoksessa samoalaispäällikkö Tuiavii kertoi, kuinka paljon valkoisella miehellä on aikaa auringonlaskun ja -nousun välissä. Siis ennen internettiä. Samoalaispäällikkö Tuiavii: Papalagit: Samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa.

Papalagit WIKI
Erich Scheurmann WIKI

Katja Kettu: Kätilö. Annikki Kariniemi: Veren kuva, veren ikävä

vasta nyt kesälä luin tämän, koska aiemmin siihen ei ollut varaa. Uskotteko, että kirjailijalla ei ole
varaa maksaa varausmaksua suositusta kirjasta. Puhumattakaan uuden kirjan ostamisesta! Paradoksaalisat - kun kirjan kaari ati ikä on jonkun kapitalistin mielestä lyhyt, niin sitten siihen on kirjaijalla varaa.

Kyllä pohjoisen nykypäivä on synkkä vastenmielisine kaivoskaavoituksineen - eihän me perkele eletä Pellossa eikä Kongossa! Uusi paskalaki jätevesilaki vielä. Mutta kyllä vastenmielistä oli ennen. Varsinkin naisella. Ja pohjoisessa. Monessa kohtaa kylmää - varsinainen " JOY DIVISION".

Muutama vuos sitte en voinut sietää isäinpäivän ja joulun aikaan pelkästään miehille markkinoituja sotakirjoja - luonnollisestikin miesten tekemiä. Ei se voi pelkästään olla natsien historiaa historian kirjat. Ja miksi vain sodista? Kun oikeasti kotomaisissa sodissa olleet näkivät vieläkin painajaisia sodista, ja tottakai ihminen ei ollut kuten ennen. Mutta sitten naiset alkoivat kirjoittaa meillä sodasta. Laajemmin. Olen nyt perehtynyt mm dokuihin, joissa suomalainen nainen lähti jos ei nyt natsin niin saksalaisen kanssa kuitenkin.


Annikki ja sota
Annikki Kariniemi on vaikuttanut paljon mm sodasta kirjoittaviin naisiin, joka tuntui olevan uusi suuntaus kotimaisessa kaunokirjallisuudessa. Sodasta kirjoittavat naiset: Raija Oranen, Inka Nousiainen, Sirpa Kähkönen, Stina Katchadourian, ja tietopuolella mm Heidi Ruotsalainen, ja Tuulikki Pekkalainen: Susinartut ja pikku immet: sisällissodan tuntemattomat naiset, vuodelta 2011. Inhoan sanaa kaunokirjallisuus – se on niin kaukana kirjallisuudesta. Annikki Kariniemen Veren ikävä teokselle on selkeä jatkumo Katja Ketun Kätilö. Kauniin, ja kauhistuttavan kirjeen muodossa.

Kuinka vastenmielinen ajanjakso sota on, ja mitä se merkitsee naiselle. Ei ole olemassa vain miesten sotaa. Sodassa, rakkaudessa ja kirjallisuudessa on kaikki sallittua? Julmuudella ei ole rajaa. Mitään turvaa ei ole. Sota ei ole vain miesten kirjoittamaa sotaleikkiä, murreletkauksia tai tyyppien esittelyä. Mikä on sankaruus? Ketkä oikeasti tekivät merkittävää työtä, ruokaa ja uudelleenrakentamista, pitivät pula-aikoina arkea pystyssä – muuta kuin tykinruokana.
Elokuvien ja dokumenttien puolella kiinnostavinta oli dokumentin rehellisyys, ja kuinka naiset uskalsivat lähteä siihen mukaan, mutta toisaalta – nämä naistethan uskalsivat lähteä saksalaistenkin mukaan; Virpi Suutarin dokumentti Auf Wiedersehen Finnland (2010) esitellään Wikipedian mukaan: ” Filmi käsittelee Suomessa paljolti vaiettua asiaa: saksalaisten sotilaiden mukaan toisen maailmansodan loppuvaiheissa lähteneiden suomalaisnaisten kohtaloa. ”  Teoksessa Pojat esitellään huono äiti joka lyöttäytyy Fritz-kollin mukaan, ja saa Loirinkin heittäytymään raiteille, polvet naarmuilla. 

Annikki Kariniemen sotaromaani, rakkausromaani Veren ikävä ilmestyi vuonna 1977, mikä on merkittävä vuosi punk-liikkeelle, uudelle aallolle, rauhantyölle ja vihreän liikkeen synnylle. Samaisena vuonna Vesku Loiri mainosti Fasu-suklaata. Elokuvateattereissa pyöri Tähtien sota, Manaaja 2 ja Jäniksen vuosi. Mentiin lähelle, metsään, syvälle sisälle kirjan riveihin, maaseudun, luonnon murrokseen, vedenjakajaan, ja kauas sfääreihin, ja sisälle primitiivisiin pelkoihin. Reaaliajassa olemme ohittaneet Vietnamin sodan. Kariniemen kirjassa olemme Lapin sodassa, vuodessa 1944.

Kariniemi kirjoittaa kierosti, ja kiinnostavasti, kuinka hilleri on julmin pikkuelikoista, pikkupedoista – hilleri rinnastuu tietenkin hitleriin. Päähenkilö Marja rakastuu Josefiin, joka ei ole natsi, vaan juutalainen, niin ikään marginaalissa. Mutta silti saksalainen. Saku. Sakemanni. Marja tuntee itsensä ulkopuoliseksi, hiirulaiseksi, seinäruusuksi, mutta Joosef huomaa hänet. Sitten raskaana olevaa Marjaa hyljeksitään – hän ei ole kelvannut muille kuin sakuille. Oi Josef Joosef, palannut et koskaan… Mitä hänelle käy? Sitten suomalaiset kuulevat keskitysleireistä. Marja ja Joosef niminä luovat irvokkaan uskonnollisen kuvan, kuten hihhulointi aina. Miksi Kariniemi valitsi nimet ja latasi niihin omat myytit?    

Veren ikävä nimenä kertoo monta asiaa sota-ajan naisista – suru, kaipuu, pelko, himo, rakkaus, toivo, epätoivo, menetys. Kauneinta kirjassa ovat kukkien tuoksu, aistivimmainen, pakanallinen ja intohimoinen suhde mieheen, ja luontoon, kuten lauseessa ”Hänen verensä jo minussa…” Aistillisuutta ylistää – nainen yksinäisenä. Marjan mielestä heidän suhteensa on täysin luonnollinen, ollaan taivasalla, Käpy selän alla, Aamuyössä aistein avoimin.. Veren ikävä on monitasoinen nimi, se on intohimoisen yksin jätetyn naisen väkevää ikävää, myös kuinka ikävä asia sota on, ja verinen, ja kuinka tytöstä tulee nainen verisen riitin kautta. Myös syntymään liittyy veri, ja veren perintö. 

Kirjasampo.fi – erinomaisen kirjallisuuden verkkosivuston linkistä aukeaa aikalaiskritiikki – joka on aikasen julmaa. Osin aiheetonta. Mielestäni Marjan valinnat kertovat epätoivosta… Mutta. Lukekaa itse.