lauantai 29. marraskuuta 2014

Väliaikaista. Rosa Liksom Väliaikainen

Rosa Liksomin useiden kerrosten kerrostumien taiteen [poikki]naisuuden, uutta luovan, synnyttävän, uusien
sukupolvien, uusien sukupuolien?, huumorin, tuskan ja myös tietoisuuden... että kaikki on vain väliaikaista, venäjän väliaikainen hallituskin, ja lamakin. Alitajunnasta tuli tämäkin LAMA: VÄLIAIKAINEN, kaiken turhuus, turhuuksien turhuus, tuli mieleen myös joululaulu, jossa: Hetken kestä elämä, sekin synkkä ja ikävä. Hei tonttu-ukot. Mutta se on jossain, jossain tuo kajastava toivo, että ihminen, mikä se on, jaksaisi uuteen päivään. Siinä on Taunon Palon jylhäleukainen suru. Sekä Laman suomentama; perseen purppura punerrus, joka toi kupletin punk-aikaan, kyberpunkkiin ja --- Väliaikainen. Väliaikaista













Julkaisu käyttäjältä Jemina Staalo.

Julkaisu käyttäjältä Jemina Staalo.


Seuraa käyttäjän Jemina taulua Väliaikaista 26.11.2014 Pinterestissä.

lauantai 8. marraskuuta 2014

Alaston emäntä lentää luudalla noitasapattiin. Elävä arkisto

17.04.1938   Ylitalon tuvassa muistellaan pääsiäistaikoja. Pääsiäinen on kirkollinen juhla, mutta juuri siihen on Pohjanmaalla liittynyt eniten uskomuksia ja noituutta. Pääsiäistaikoja muisteltiin Ylitalon tuvassa äänitetyssä kuulokuvassa vuonna 1938. OHJELMASTA: Ei saa liikahtaa yksikään rukki. Ylitalon väki muistelee OHJELMAN TEKIJÄT: Olli Nuorto (toim) Jussi Koskiluoma (ohj) Alaston emäntä lentää luudalla noitasapattiin.

perjantai 7. marraskuuta 2014

Kalmanväki häiriköi hautajaisissa. Sarvipään vinkit. Elävä arkisto

12.02.1971   Atte Henttu kertoo " Myrrysmies - tarinoita Hailuodosta. Yksinäinen Hailuoto on synnyttänyt monia erikoisia tarinoita, joissa kerrotaan mm. sarvipään antamista kalastusvinkeistä ja hautajaisia häiriköivästä kalmanväestä.Taru kertoo, että joskus kauan sitten viskasi ankara syysmyrsky ison purjelaivan Lammasperään aivan liki Vaskea. Yksikään ei pelastunut. Aallot olivat sitten kantaneet kapteenin vaimon ruumiin rantaan, nykyisen Havanan maapalan kohdalle. Henki otti asuinsijakseen rannalla olevan haavikon. Näin alkoi kapteenskan, hyvän haltijattaren fru Farestinan, ilmestyminen aika-ajoin kalastajille. Santosesta ja sen pintavista vesialueista tuli hänen valtakuntansa. Myös Helmifröökynä oli vuosisatojen ajan istunut kivellä Potinlahden tienoilla sukien hajallaan olevaa tukkaansa. Keskikylällä käyskenteli tyhjännäkijöitä ja piruja, takarannalla piti peliään ammoin haaksirikkoutunut merimies Sergei. Vaikka luotolaisia itseäänkin naurattivat vanhat tarinat, heitä - ja tietenkin turisteja - kiehtoi kuunnella muurari Atte Henttua, taitavaa kertojaa ja laaja-alaista tietomiestä. Henttu sanoi, että saaressa oli aina ollut originelleja tyyppejä, mutta "nythän ne on alkaneet mennä vähäksi, kun ihminen ei saa ennää olla se mikä se olisi, minkälaiseksi se on syntynyt. Jo 7-vuotiaana otetaan tuonne suureen laumaan kouluun ja aletaan takoa sammaan lestaan kaikkia, vaikka eihän niistä tuu samanlaisia - tulee vaan sellasia harhauneita, ei originelleja niin kuin ennen oli." Ohjelman nimenä oleva Myrrysmies tarkoittaa velhoa. Atte Hentun viimeisessä tarinassa myrrysmies neuvoo hautausmaalla reitin sakeana parveilevan "kirkonväen" eli elävien kuolleiden ohi. Teksti: Eeli Aalto & Jukka Lindfors "

Lappilainen renkipoika kävi maanalaisessa maailmassa. Elävä arkisto

25.12.1949   Juhani Mattila kertoo Lapin uskomuksista (osa 1) Lappilainen renkipoika kävi maanalaisessa maailmassa. " Enontekiöläinen Juhani Mattila kertoo 1940-luvun lopulla tehdyssä haastattelussa, kuinka nuorempana vieraili maahiaisten valtapiirissä. Hän näki myös ennusunen ensimmäisen maailmansodan syttymisestä. Lappi ja sen asukkaat olivat 1940-luvun radiotoimittajalle vielä vieraita ja salaperäisiä. Tässäkin ohjelmassa puhutaan "niiden lappalaisten" tavoista ja uskomuksista suomenkielisen tilallisen tietojen pohjalta. Enontekiölle 14-vuotiaana muuttanut Juhani Mattila sanoo saamelaisten olevan haluttomia kertomaan tietämisistään, ja itsekin hän on vastahakoinen muistelemaan tietäjiä ja kansanuskoa. Toimittaja Leo Meller saa pitkään lypsää häneltä tarinaa. Lopulta käy kuitenkin ilmi, että haastateltava tuntee hyvin maan alla elävän väestön luonteenpiirteet. Nuorena renkipoikana hän joutui tunturissa salaperäisellä tavalla "maanalaisten" taloon, jossa näki komean ruokapöydän ja paistettua verta sisältävän emalisen maljan. Metrin mittainen nainen kuitenkin kielsi häntä syömästä, jottei nuorukaiselle kävisi samoin kuin naiselle itselleen. Mattila kertoo myös lappalaisvaimosta, joka ilmeisesti oli käynyt samassa paikassa useamminkin. Nainen katosi kahtena kesänä tietymättömiin kertomatta mihin. Ohjelman alaotsikossa Mattilaa kutsutaan "Lapin valtanoidaksi", mutta lähinnä hän kertoo haastattelussa kuulemistaan tapauksista. Vuonna 1914 Mattila tosin näki kummallisen unen, jossa hyvää metsää hakattiin paljaaksi. "Hulluksi on metsänhoitaja tullut", hän ajatteli. Unen merkitys valkeni, kun Mattila kuuli Saksan ja Venäjän olevan sodassa. Puut merkitsivät ihmisväkeä. Myöhempiä sotia ei mies kuitenkaan onnistunut ennustamaan. "

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Parikkalan piru. Näkymätön piru siellä mellasti. Elävä Arkisto

25.03.1956   Näkymätön piru siellä mellasti.  OHJELMASTA: Parikkalan piru. OHJELMAN TEKIJÄT: YLE Hirsinen mökki. Kuvaaja: Arja Lento. Yle kuvapalvelu Muokkaus: Emilia Kemmpi
Parikkalassa päin kerrotaan hyytävää kummitusjuttua ihmisiä pelottelevasta pirusta. Karmivaa kertomusta on levitetty vuodesta 1888 lähtien, mutta onko kyse pelkästä tarinasta? Tuvan, saunan ja aitan liepeillä mellastaa henkiolento, jonka jäljiltä ikkunat särkyvät, kissat syttyvät palamaan ja emännän suusta vuotaa verta. Tarinan taustalla kerrotaan olevan markkinoilla tapahtunut vilunkipeli, jonka seurauksena noita olisi kironnut talon ja sen asukkaat. Kertomus Parikkalan pirusta on eräs monista suomalaisessa kansantarinaperinteessä esiintyvistä kummitus- ja paholaistarinoista. Teksti: Emilia Kemppi

MT: Hämärähetken tarinoissa. Syysmyrskyjä tai sysipimeitä iltoja ei murehdita Häkkilän perinnetilalla. Olosuhteet on käännetty voitoksi, kun 1700-luvulla torppana aloittaneen pihapiirin merkkihenkilöistä kerrotaan yleisölle Hämärähetken tarinoissa.

"Syysmyrskyjä tai sysipimeitä iltoja ei murehdita Häkkilän perinnetilalla. Olosuhteet on käännetty voitoksi, kun 1700-luvulla torppana aloittaneen pihapiirin merkkihenkilöistä kerrotaan yleisölle Hämärähetken tarinoissa " lue lisää Maasudun Tulevaisuus

Don Rosa puhuu sarjiksista Efter Nio. Nenäpäivää!

Don Rosa puhuu sarjiksista Efter Nio. Just ny. Hyvää ruåtsalaisuuen päivää :) Uniikki nenäpäivä-työ myynnissä! " Efter Nio skänker unik Kalle Anka-teckning till näsdagen. Teckningen har ritats av självaste Don Rosa och alla kan buda på tavlan. " Läs mer svenska yle

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Kirja ei o kuallu. Eikä se edes haise pahalle ;)

Hiekasta tehty linna voi tuhoutua. Vieläkin tyrmässä kirjamessujen jäljiltä. Kirja on maailman paras kaveri.

Kuoleeko kirja??
" Turha surra savitaulun kuolemaa KULTTUURIN KOLUMNIT | Turun Sanomat 4.10.2014 04:00"   lue lissää      TS kolumni: Turha surra savitaulun kuolemaa.                     

Kirja ei kuole? Kirja ei kuole!
Kirja ei kuole? Kirja ei kuole!

torstai 16. lokakuuta 2014

Kulttuurijournalismi unohti kirjallisuuden virkeän uuden puolen Frankfurtissa

HS Kolumni: Kulttuurijournalismi unohti kirjallisuuden virkeän uuden puolen Frankfurtissa. Lue lisää NYT 16.10.

poikkeuksena tietenkin allekirjoittanut joka gonzon ja muun tienviitan -  joskus jopa Robert
Johnsoninkin ;) - mukaan ja ylläpitämänä tai innoittamana raportoi lila pruukki päässä milloin mistäkin kulttuuritapahtumasta. Silloin kun kulttuuritapahtumaan on vara mennä

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Jean Paul-Sartre sano nej tack. Nobel. SVT Babel

50 år sedan Jean Paul-Sartre fick Nobelpriset - och tackade nej. Babel om årets Nobelpristagare i litteratur. Läs mer

Turistikuvat ovat morbideja. Ylinä vahamuseossa vasemmalla Sartre. Alinna hautuumaalla. Kassissani piti olla mandariineja--- mutta ne jäivät. Ajattelin että oma kirjani Pornoinho olisi hyllyssä Sartren ja Irvine Welshin välissä, kombinaationa, eksistentialismiä, seksistentialismistä, nihilismistäkin. Turistin töppäilyä katsoin myös Terry Prattchetin Magian värit kaksosasesta ja -kukkasesta elävästä kuvasta.
                               
         Inho Kirjasampo.fi sivulla
       Sartre wiki

torstai 9. lokakuuta 2014

Popfeministen Caitlin Moran skriver text till Benny Anderssons melodi, Babel SVT

Eräs lempparikirjoittajistani: Caitlin Moran
 Läs mera SVT:
Caitlin Morans bidrag: My vintage boyfriend. ”Min första reaktion var: Nej” Babels schlagertävling blir internationell när popfeministen Caitlin Moran skriver text till Benny Anderssons melodi.

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon julkistus

Final Coutndown. Ketä kiinnostaa. Kirjallisuuden Nobel-palkinnon julkistus      Suora      Kesto: 30 min

Yle Areenalla

Nobelprizeorg 
                     jossa Nobel ja naiset 

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Steve Sem-Sandberg i Wien.Babel

Babel möter Steve Sem-Sandberg i Wien. Läs mera

Mikko-Pekka Heikkinen: Laki loppuu Rovaniemelle. YLE

Kulttuuri 9.10.2014 klo 11:32 | päivitetty 9.10.2014 klo 11:40 "Laki loppuu Rovaniemelle" Mikko-Pekka Heikkinen on tarttunut ajankohtaiseen aiheeseen. Hänen romaanissaan etelästä Muonioon muuttanut vihreiden kunnanjohtaja Katja Karhuvuoma joutuu paikallisten miesvaltuutettujen hampaisiin. Todellisuudessa Kittilässä on paraikaa saamassa potkut etelästä muuttanut vihreiden feministinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä. Lue lisää

George Orwell: 1984 Kobrassa

Titta på Kobra SVT: George Orwells roman har påverkat en hel värld  I år har det gått 30 år sen det ödesdigra årtalet, som odödliggjordes i George Orwells roman ”1984”. Hur gick det med dystopin?

Areena kirjallisuus: Prosak-proosaklubi. 10 kirjaa rikoksesta. 10 kirjaa vallasta

  • Prosak-proosaklubi  Prosak-proosaklubilla kirjailijavieraita. YLE Areena
  • 10 kirjaa rikoksesta  Kaikki viittaa rikokseen YLE Areena
  • 10 kirjaa vallasta  Kymmenen tunnettua suomalaista jakaa lukukokemuksensa kirjoista, jotka paljastavat vallankäytön salaisuudet.  YLE Areena

maanantai 6. lokakuuta 2014

lauantai 4. lokakuuta 2014

tiistai 30. syyskuuta 2014

Sensuroitu Kalevala. Sensuroituja runoja

Sensuroitu Kalevala,  Sensuroituja runoja lue lisää YLE

Professori Peter von Bagh: Raoul Palmgren ja keskustelukulttuuri


Työvänarkiston kirjakahvilan nauhoitteet sivu 2:  Professori Peter von Bagh: Raoul Palmgren ja keskustelukulttuuri,

vanhempia klippejä osa 3/3 Professori Peter von Bagh: Raoul Palmgren ja keskustelukulttuuri, kuuntele lisää


- Professori Peter von Bagh: Raoul Palmgren ja keskustelukulttuuri, sekä muutama sananen Jörn Donnerilta

– FM Nina Palmgren - Isäni Raoul Palmgren; Raoul Palmgrenin tekstejä
– Ulkoministeri Erkki Tuomioja: Raoul Palmgren ja suomalainen vasemmisto
– Koiton laulu esiintyy
– Lisää keskustelua
– Seminaarin päätössanat
 

Upea Helena Bonham Carter on kolea Enid Blyton. Viisikko

Upea Helena Bonham Carter on kolea Enid Blyton. Enid Blyton elokuva Enid, 2009 IMdb, pääosassa . Jaa jaa, taasko hieno taiteilija on huono äiti.   Enid Blyton IMdb

Mitä minä muistan Viisikosta. Istumme ladon katolla katsoen kauas kauas metsään, yli peltojen, ja eväitä syöden. Selkä kohti siviilisaatiota ja asfalttia. Mahdollista aikuisuuta ja teiniaikaa.

Sittemmin, miksi Viisikosta sen tytön pitää aina tiskata ja muuta tylsää.

Mutta Viisikolla on kova vaikutus: We are the famous five... mm tähän kotomaiseén kirjaan:
Pekka Hiltunen: Sysipimeä



Viisikko-viittaukseni:

 Iain Banks: Ampiaistehdas (1984) on eräs 1980-luvun lempikirjoistani.  No nyt löysinkin kirjan en viidakosta vaan hyllystäni. Mystistä. Luin, luen uudelleen. Kylläpä ollaan Viisikko-tunnelmissa, mutta häiriintyneissä sellaisissa.


# Film noirissa tupakointi oli yhtä asiaan kuuluvaa ja kiistämätöntä kuin evästen syönti Viisikko-kirjoissa. "

Kyllä ovat ajat muuttuneet sitten Viisikko nimisen ryhmän puhtoisten seikkailujen, joissa pukeuduttiin konservatiivisesti, ja aina syötiin meheviä eväitä pakattuina voipaperiin.


Ympäri käydään - gootiksi tullaan.

Onko valtavirta kosiskelemassa gootti-skeneä? Tehdäänkö yhä nuoremmista kuluttajista pintaliitogootteja? Vai otetaanko tämä makoisa helmi vastaan mielellään?

Sarja Kauhulan koulu pyörii useassa maassa, joten sen voi bongata sopivasti kun herää. Katson sitä juuri nyt Ruotsin televisiosta.

Kyllä ovat ajat muuttuneet sitten Viisikko nimisen ryhmän puhtoisten seikkailujen, joissa pukeuduttiin konservatiivisesti, ja aina syötiin meheviä eväitä pakattuina voipaperiin.

Harry Potter kaihoilee vanhaan sisäoppilaitosaikaan ennen pleikkareita, moni kerroksellista roskaruokaa, hiphop -lokapöksyjä, huonoja ryhtejä, ja mato-pelejä, mutta Kauhulan koulussa eteemme marssitetaan lapsukaisia jotka eivät ole pukeutuneena Halloween -juhliin kauhu-genren naamiaisasuihin, vaan ovat omia itsejänsä, eli mm. muumioita, ja joku heistä saalistaa kärpäsiä pitkällä kielellään kuin kameleontti.

 

Aikamatka sisäoppilaitokseen (tietystikin brittituotantoa: Channel 4) tosi-tv -sarjassa

" Teini-ikäiset nykybritit opiskelevat ja elävät kuukauden ajan 50-luvun sisäoppilaitoksessa. Miten nuoret selviytyvät tiukan kurin koulussa? " kuten TV 1:n nettisivuilla kerrotaan.


  • Sarjaa kutsutaan ruotsiksi nimellä Tidsresa till internatet, mikä kuulostaa hauskalta, miltei netiltä.


Sen sijaan sarjan alkuperäinen nimi (That’ll Teach Them) kertoo paljon, eli

Siitäpä oppivat, sikiöt!


Nykyajan kakaralle ei välttämättä ole herkkua palautua 50-luvun kuriin, gootti ei voisi ikimaissakaan pukeutua persoonattomaan koulupukuun


  • ( ellei hän ole gootti-genren edustaja, joka pukeutuu eurooppalaiseen fasistiseen ja arveluttavaan koulupukuun omasta vapaasta tahdostaan anarkian feministisenä eleenä, jossa ilmoittaa seksuaalisuutensa kuuluvan vain hänelle itselleen, tai japanilainen Harajuku eli 2006 vuonna hyvin suosittu, ja jopa Markus Kajon sarjassaan Laskevan auringon Kajo esittelemä persoonallisuuden suuntaus, jossa alakulttuurin nuoret menevät kylille istumaan pukeutuneena persoonallisesti, räikeämmin kuin värikkäät nuket, hiukset mustina, valkoisina, pinkkeinä, pukeutuneena tolppakenkiin ja tyllihameisiin, hurjaan meikkiin, älyttömiin keltaisiin irtoripsiin - minusta he ovat nykyajan dandyjä ja flanöörejä;


eikä tiedetä kumpi oli ensin anime -hahmot vai goottilaisuus - kumpienkin vaikutus näkyy. Jopa kotimaiset Kulttuuriuutiset näyttivät klippiä tuoreimmilta Leipzigin goottifestivaaleilta, jossa esiteltiin pikaisesti yksi japanilainen goottibändi, jolla oli selkeät anime -releet.

Tähän voi liittyä myös fanaattinen ja hyväntuulinen roolipukeutuminen cosplay jossa pukeudutaan tietyksi sarjakuvahahmoksi. Mutta cosplayn erottaa goottiudesta sen, että gootti on aina sisimmästä ulkoisempaan lateksikerrokseen 100% gootti, kun cosplayssä pukeudutaan vaivalloisesti tiettyyn hahmoon, otetaan komeita kuvia ja pidetään toisien cospleijaajien kanssa hauskaa, jonka jälkeen palataan omaan itseen.

suljettuun tilaan jossa lapsi ei saa kitistä eikä raivota, ei jättää syömättä eikä noudattamatta aikatauluja. Kyllä Siperia eli kylmät suihkut opettavat

maanantai 29. syyskuuta 2014

maanantai 22. syyskuuta 2014

Mikko Jeskanen: Perkele. Myytillisiä tarinoita

Sarja. Kuvia. Ikkunaan. Mikko Jeskanen: Perkele. Myytillisiä tarinoita. Taustalla Peter von Bagh. Siellä missä tapahtuu on Jemina Staalo ja tallentava kamera ;) Voi kun joku maksaisi näiden blogien teoista ja valokuvien ottamisesta palkkaa.

Jeskanen Kirjasampo.fi
Kirjailija Jeskasen kotisivu       thedarkestpitsofhell.com

maanantai 15. syyskuuta 2014

Katja Kettu: Kätilö. Annikki Kariniemi: Veren kuva, veren ikävä

vasta nyt kesälä luin tämän, koska aiemmin siihen ei ollut varaa. Uskotteko, että kirjailijalla ei ole
varaa maksaa varausmaksua suositusta kirjasta. Puhumattakaan uuden kirjan ostamisesta! Paradoksaalisat - kun kirjan kaari ati ikä on jonkun kapitalistin mielestä lyhyt, niin sitten siihen on kirjaijalla varaa.

Kyllä pohjoisen nykypäivä on synkkä vastenmielisine kaivoskaavoituksineen - eihän me perkele eletä Pellossa eikä Kongossa! Uusi paskalaki jätevesilaki vielä. Mutta kyllä vastenmielistä oli ennen. Varsinkin naisella. Ja pohjoisessa. Monessa kohtaa kylmää - varsinainen " JOY DIVISION".

Muutama vuos sitte en voinut sietää isäinpäivän ja joulun aikaan pelkästään miehille markkinoituja sotakirjoja - luonnollisestikin miesten tekemiä. Ei se voi pelkästään olla natsien historiaa historian kirjat. Ja miksi vain sodista? Kun oikeasti kotomaisissa sodissa olleet näkivät vieläkin painajaisia sodista, ja tottakai ihminen ei ollut kuten ennen. Mutta sitten naiset alkoivat kirjoittaa meillä sodasta. Laajemmin. Olen nyt perehtynyt mm dokuihin, joissa suomalainen nainen lähti jos ei nyt natsin niin saksalaisen kanssa kuitenkin.


Annikki ja sota
Annikki Kariniemi on vaikuttanut paljon mm sodasta kirjoittaviin naisiin, joka tuntui olevan uusi suuntaus kotimaisessa kaunokirjallisuudessa. Sodasta kirjoittavat naiset: Raija Oranen, Inka Nousiainen, Sirpa Kähkönen, Stina Katchadourian, ja tietopuolella mm Heidi Ruotsalainen, ja Tuulikki Pekkalainen: Susinartut ja pikku immet: sisällissodan tuntemattomat naiset, vuodelta 2011. Inhoan sanaa kaunokirjallisuus – se on niin kaukana kirjallisuudesta. Annikki Kariniemen Veren ikävä teokselle on selkeä jatkumo Katja Ketun Kätilö. Kauniin, ja kauhistuttavan kirjeen muodossa.

Kuinka vastenmielinen ajanjakso sota on, ja mitä se merkitsee naiselle. Ei ole olemassa vain miesten sotaa. Sodassa, rakkaudessa ja kirjallisuudessa on kaikki sallittua? Julmuudella ei ole rajaa. Mitään turvaa ei ole. Sota ei ole vain miesten kirjoittamaa sotaleikkiä, murreletkauksia tai tyyppien esittelyä. Mikä on sankaruus? Ketkä oikeasti tekivät merkittävää työtä, ruokaa ja uudelleenrakentamista, pitivät pula-aikoina arkea pystyssä – muuta kuin tykinruokana.
Elokuvien ja dokumenttien puolella kiinnostavinta oli dokumentin rehellisyys, ja kuinka naiset uskalsivat lähteä siihen mukaan, mutta toisaalta – nämä naistethan uskalsivat lähteä saksalaistenkin mukaan; Virpi Suutarin dokumentti Auf Wiedersehen Finnland (2010) esitellään Wikipedian mukaan: ” Filmi käsittelee Suomessa paljolti vaiettua asiaa: saksalaisten sotilaiden mukaan toisen maailmansodan loppuvaiheissa lähteneiden suomalaisnaisten kohtaloa. ”  Teoksessa Pojat esitellään huono äiti joka lyöttäytyy Fritz-kollin mukaan, ja saa Loirinkin heittäytymään raiteille, polvet naarmuilla. 

Annikki Kariniemen sotaromaani, rakkausromaani Veren ikävä ilmestyi vuonna 1977, mikä on merkittävä vuosi punk-liikkeelle, uudelle aallolle, rauhantyölle ja vihreän liikkeen synnylle. Samaisena vuonna Vesku Loiri mainosti Fasu-suklaata. Elokuvateattereissa pyöri Tähtien sota, Manaaja 2 ja Jäniksen vuosi. Mentiin lähelle, metsään, syvälle sisälle kirjan riveihin, maaseudun, luonnon murrokseen, vedenjakajaan, ja kauas sfääreihin, ja sisälle primitiivisiin pelkoihin. Reaaliajassa olemme ohittaneet Vietnamin sodan. Kariniemen kirjassa olemme Lapin sodassa, vuodessa 1944.

Kariniemi kirjoittaa kierosti, ja kiinnostavasti, kuinka hilleri on julmin pikkuelikoista, pikkupedoista – hilleri rinnastuu tietenkin hitleriin. Päähenkilö Marja rakastuu Josefiin, joka ei ole natsi, vaan juutalainen, niin ikään marginaalissa. Mutta silti saksalainen. Saku. Sakemanni. Marja tuntee itsensä ulkopuoliseksi, hiirulaiseksi, seinäruusuksi, mutta Joosef huomaa hänet. Sitten raskaana olevaa Marjaa hyljeksitään – hän ei ole kelvannut muille kuin sakuille. Oi Josef Joosef, palannut et koskaan… Mitä hänelle käy? Sitten suomalaiset kuulevat keskitysleireistä. Marja ja Joosef niminä luovat irvokkaan uskonnollisen kuvan, kuten hihhulointi aina. Miksi Kariniemi valitsi nimet ja latasi niihin omat myytit?    

Veren ikävä nimenä kertoo monta asiaa sota-ajan naisista – suru, kaipuu, pelko, himo, rakkaus, toivo, epätoivo, menetys. Kauneinta kirjassa ovat kukkien tuoksu, aistivimmainen, pakanallinen ja intohimoinen suhde mieheen, ja luontoon, kuten lauseessa ”Hänen verensä jo minussa…” Aistillisuutta ylistää – nainen yksinäisenä. Marjan mielestä heidän suhteensa on täysin luonnollinen, ollaan taivasalla, Käpy selän alla, Aamuyössä aistein avoimin.. Veren ikävä on monitasoinen nimi, se on intohimoisen yksin jätetyn naisen väkevää ikävää, myös kuinka ikävä asia sota on, ja verinen, ja kuinka tytöstä tulee nainen verisen riitin kautta. Myös syntymään liittyy veri, ja veren perintö. 

Kirjasampo.fi – erinomaisen kirjallisuuden verkkosivuston linkistä aukeaa aikalaiskritiikki – joka on aikasen julmaa. Osin aiheetonta. Mielestäni Marjan valinnat kertovat epätoivosta… Mutta. Lukekaa itse.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Neil Gaimanin haastattelu / Babel: SVT

Kyllä ne ruotsalaiset ja norjalaiset osaavat tehdä kirjallisuusohjelmia! ​ Jessika Gedin haastattelee itsekin goottilaisena tukka kuin ex libriksestä, se on puu, se on kirjoja... ja fantasian mestari Neil Gaiman - olkaapa hyvä: Babel: SVT
Neil Gaiman interview in Babel: SVT

maanantai 1. syyskuuta 2014

Kirjallisuus Simpsoneissa: Lisa haluaa nimensä kirjan kanteen...

Peikot ja vampyrit. Suuri kirjakeikka jakso. Just nyt. Makein heitto: Twilight kertoi alun perin Golemista.
Buah hah. Eikä pystytukkaisesta vampyyristä. Vieraana Neil Gaiman!
Kirjallisuus Simpsoneissa: Lisa haluaa nimensä kirjan kanteen... Suuri kirjakeikka (The Book Job)

Simpsonit 23. kausi! suomenkiel. wikissä