lauantai 29. marraskuuta 2014

Väliaikaista. Rosa Liksom Väliaikainen

Rosa Liksomin useiden kerrosten kerrostumien taiteen [poikki]naisuuden, uutta luovan, synnyttävän, uusien
sukupolvien, uusien sukupuolien?, huumorin, tuskan ja myös tietoisuuden... että kaikki on vain väliaikaista, venäjän väliaikainen hallituskin, ja lamakin. Alitajunnasta tuli tämäkin LAMA: VÄLIAIKAINEN, kaiken turhuus, turhuuksien turhuus, tuli mieleen myös joululaulu, jossa: Hetken kestä elämä, sekin synkkä ja ikävä. Hei tonttu-ukot. Mutta se on jossain, jossain tuo kajastava toivo, että ihminen, mikä se on, jaksaisi uuteen päivään. Siinä on Taunon Palon jylhäleukainen suru. Sekä Laman suomentama; perseen purppura punerrus, joka toi kupletin punk-aikaan, kyberpunkkiin ja --- Väliaikainen. Väliaikaista













Julkaisu käyttäjältä Jemina Staalo.

Julkaisu käyttäjältä Jemina Staalo.


Seuraa käyttäjän Jemina taulua Väliaikaista 26.11.2014 Pinterestissä.

lauantai 8. marraskuuta 2014

Alaston emäntä lentää luudalla noitasapattiin. Elävä arkisto

17.04.1938   Ylitalon tuvassa muistellaan pääsiäistaikoja. Pääsiäinen on kirkollinen juhla, mutta juuri siihen on Pohjanmaalla liittynyt eniten uskomuksia ja noituutta. Pääsiäistaikoja muisteltiin Ylitalon tuvassa äänitetyssä kuulokuvassa vuonna 1938. OHJELMASTA: Ei saa liikahtaa yksikään rukki. Ylitalon väki muistelee OHJELMAN TEKIJÄT: Olli Nuorto (toim) Jussi Koskiluoma (ohj) Alaston emäntä lentää luudalla noitasapattiin.

perjantai 7. marraskuuta 2014

Kalmanväki häiriköi hautajaisissa. Sarvipään vinkit. Elävä arkisto

12.02.1971   Atte Henttu kertoo " Myrrysmies - tarinoita Hailuodosta. Yksinäinen Hailuoto on synnyttänyt monia erikoisia tarinoita, joissa kerrotaan mm. sarvipään antamista kalastusvinkeistä ja hautajaisia häiriköivästä kalmanväestä.Taru kertoo, että joskus kauan sitten viskasi ankara syysmyrsky ison purjelaivan Lammasperään aivan liki Vaskea. Yksikään ei pelastunut. Aallot olivat sitten kantaneet kapteenin vaimon ruumiin rantaan, nykyisen Havanan maapalan kohdalle. Henki otti asuinsijakseen rannalla olevan haavikon. Näin alkoi kapteenskan, hyvän haltijattaren fru Farestinan, ilmestyminen aika-ajoin kalastajille. Santosesta ja sen pintavista vesialueista tuli hänen valtakuntansa. Myös Helmifröökynä oli vuosisatojen ajan istunut kivellä Potinlahden tienoilla sukien hajallaan olevaa tukkaansa. Keskikylällä käyskenteli tyhjännäkijöitä ja piruja, takarannalla piti peliään ammoin haaksirikkoutunut merimies Sergei. Vaikka luotolaisia itseäänkin naurattivat vanhat tarinat, heitä - ja tietenkin turisteja - kiehtoi kuunnella muurari Atte Henttua, taitavaa kertojaa ja laaja-alaista tietomiestä. Henttu sanoi, että saaressa oli aina ollut originelleja tyyppejä, mutta "nythän ne on alkaneet mennä vähäksi, kun ihminen ei saa ennää olla se mikä se olisi, minkälaiseksi se on syntynyt. Jo 7-vuotiaana otetaan tuonne suureen laumaan kouluun ja aletaan takoa sammaan lestaan kaikkia, vaikka eihän niistä tuu samanlaisia - tulee vaan sellasia harhauneita, ei originelleja niin kuin ennen oli." Ohjelman nimenä oleva Myrrysmies tarkoittaa velhoa. Atte Hentun viimeisessä tarinassa myrrysmies neuvoo hautausmaalla reitin sakeana parveilevan "kirkonväen" eli elävien kuolleiden ohi. Teksti: Eeli Aalto & Jukka Lindfors "

Lappilainen renkipoika kävi maanalaisessa maailmassa. Elävä arkisto

25.12.1949   Juhani Mattila kertoo Lapin uskomuksista (osa 1) Lappilainen renkipoika kävi maanalaisessa maailmassa. " Enontekiöläinen Juhani Mattila kertoo 1940-luvun lopulla tehdyssä haastattelussa, kuinka nuorempana vieraili maahiaisten valtapiirissä. Hän näki myös ennusunen ensimmäisen maailmansodan syttymisestä. Lappi ja sen asukkaat olivat 1940-luvun radiotoimittajalle vielä vieraita ja salaperäisiä. Tässäkin ohjelmassa puhutaan "niiden lappalaisten" tavoista ja uskomuksista suomenkielisen tilallisen tietojen pohjalta. Enontekiölle 14-vuotiaana muuttanut Juhani Mattila sanoo saamelaisten olevan haluttomia kertomaan tietämisistään, ja itsekin hän on vastahakoinen muistelemaan tietäjiä ja kansanuskoa. Toimittaja Leo Meller saa pitkään lypsää häneltä tarinaa. Lopulta käy kuitenkin ilmi, että haastateltava tuntee hyvin maan alla elävän väestön luonteenpiirteet. Nuorena renkipoikana hän joutui tunturissa salaperäisellä tavalla "maanalaisten" taloon, jossa näki komean ruokapöydän ja paistettua verta sisältävän emalisen maljan. Metrin mittainen nainen kuitenkin kielsi häntä syömästä, jottei nuorukaiselle kävisi samoin kuin naiselle itselleen. Mattila kertoo myös lappalaisvaimosta, joka ilmeisesti oli käynyt samassa paikassa useamminkin. Nainen katosi kahtena kesänä tietymättömiin kertomatta mihin. Ohjelman alaotsikossa Mattilaa kutsutaan "Lapin valtanoidaksi", mutta lähinnä hän kertoo haastattelussa kuulemistaan tapauksista. Vuonna 1914 Mattila tosin näki kummallisen unen, jossa hyvää metsää hakattiin paljaaksi. "Hulluksi on metsänhoitaja tullut", hän ajatteli. Unen merkitys valkeni, kun Mattila kuuli Saksan ja Venäjän olevan sodassa. Puut merkitsivät ihmisväkeä. Myöhempiä sotia ei mies kuitenkaan onnistunut ennustamaan. "

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Parikkalan piru. Näkymätön piru siellä mellasti. Elävä Arkisto

25.03.1956   Näkymätön piru siellä mellasti.  OHJELMASTA: Parikkalan piru. OHJELMAN TEKIJÄT: YLE Hirsinen mökki. Kuvaaja: Arja Lento. Yle kuvapalvelu Muokkaus: Emilia Kemmpi
Parikkalassa päin kerrotaan hyytävää kummitusjuttua ihmisiä pelottelevasta pirusta. Karmivaa kertomusta on levitetty vuodesta 1888 lähtien, mutta onko kyse pelkästä tarinasta? Tuvan, saunan ja aitan liepeillä mellastaa henkiolento, jonka jäljiltä ikkunat särkyvät, kissat syttyvät palamaan ja emännän suusta vuotaa verta. Tarinan taustalla kerrotaan olevan markkinoilla tapahtunut vilunkipeli, jonka seurauksena noita olisi kironnut talon ja sen asukkaat. Kertomus Parikkalan pirusta on eräs monista suomalaisessa kansantarinaperinteessä esiintyvistä kummitus- ja paholaistarinoista. Teksti: Emilia Kemppi

MT: Hämärähetken tarinoissa. Syysmyrskyjä tai sysipimeitä iltoja ei murehdita Häkkilän perinnetilalla. Olosuhteet on käännetty voitoksi, kun 1700-luvulla torppana aloittaneen pihapiirin merkkihenkilöistä kerrotaan yleisölle Hämärähetken tarinoissa.

"Syysmyrskyjä tai sysipimeitä iltoja ei murehdita Häkkilän perinnetilalla. Olosuhteet on käännetty voitoksi, kun 1700-luvulla torppana aloittaneen pihapiirin merkkihenkilöistä kerrotaan yleisölle Hämärähetken tarinoissa " lue lisää Maasudun Tulevaisuus

Don Rosa puhuu sarjiksista Efter Nio. Nenäpäivää!

Don Rosa puhuu sarjiksista Efter Nio. Just ny. Hyvää ruåtsalaisuuen päivää :) Uniikki nenäpäivä-työ myynnissä! " Efter Nio skänker unik Kalle Anka-teckning till näsdagen. Teckningen har ritats av självaste Don Rosa och alla kan buda på tavlan. " Läs mer svenska yle

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Kirja ei o kuallu. Eikä se edes haise pahalle ;)

Hiekasta tehty linna voi tuhoutua. Vieläkin tyrmässä kirjamessujen jäljiltä. Kirja on maailman paras kaveri.

Kuoleeko kirja??
" Turha surra savitaulun kuolemaa KULTTUURIN KOLUMNIT | Turun Sanomat 4.10.2014 04:00"   lue lissää      TS kolumni: Turha surra savitaulun kuolemaa.                     

Kirja ei kuole? Kirja ei kuole!
Kirja ei kuole? Kirja ei kuole!